Tiistaina 22.10. Ylen Ykkösaamussa aloitti kolumnisti esityksensä: "Hei, puhutaan hetki vanhuksista. -Tiedän, tiedän.... Se on keskustelun avauksena suurinpiirtein yhtä hauska, kuin; 'haluaisin kertoa sinulle Jeesuksesta...' Mutta antakaa minun selittää." En antanut. Kahdesta syystä. Jos kolumnisti on ajatuksiltaan, asenteiltaan ja arvoiltaan niin pielessä kuin aloitus antoi ymmärtää, eipä häntä kannata kuunneella. Toinen syy on, että ei jaksa. Siis kuunnella. Koska (tämä ilmeisesti syrjäisessä eteläisen Suomen kaupungissa, josta kyseinen lähetyskin tuli, joidenkin piirien ns. riikinruotsia tjms. matkiva) esitystyyli eli puhetapa -ottaa pahasti korvaan. Tälläiselle kauniimpaan suomenkielen intonaatioon tottuneelle. Onneksi kotonaan toosan voi sulkea, vaikka Ylestä ei voi erota... Sen sijaan menin aamusaunaan ja siellä sattui lukemiseksi lehti, jossa oli useamman ihmisen kertomus tästä Jeesuksesta. Miten Jeesus muutti heidän elämänsä. Löytyi vapaus. Nuoren taiteilijan synkät, masentavat ja väkivaltaiset kuvat saivat uuden ilmeen, niihin tuli valoa ja elämää, kun Jeesus astui taiteilijan elämään. Mutta Jeesus ei ole vain uuden elämän sisällöntuottaja muutamille satunnaisille ihmisille, vaan samassa lehdessä ugandalainen pastori, kertoo maansa muuttuneen radikaalisti, kun siellä on rukoiltu Jeesusta. Maa oli aiemmin julistettu islamilaiseksi ja kristittyjä vainottiin, mutta siitä huolimatta (tai ehkä sen tähden) he rukoilivat ja nyt maa on 95 prosenttisesti kristitty! Toinen Jumalan muuttavan voiman osoitus oli maan AIDS-tilanne. Vuonna 1990 joka kolmannen ugandalaisen kerrottiin sairastavan tautia. Asian puolesta alettiin rukoilla kristittyjen kesken, ainoana kriteerinä usko Jeesukseen. Seurauksena oli sekä maan johdossa tapahtuneet muutokset ja uusien johtajien konkreettinen parannuksen teko ja niin kävi, että AIDS alkoi vähenemään yliluonnollisesti, ollen nykyään enää 6:lla prosentilla väestöstä. Raamattu puhuu niistä, jotka pilkkaavat "sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne". (Jaak. 2:7). Suomen yllä liehuu liputuspäivinä siniristi, joka kertoo maan isien ymmärtäneen Jeesuksen ristintyön olevan maamme toivon perustan. Kaikkivaltiaan puoleen on huudettu, poikansa Jeesuksen nimessä, kansakunnan hädän hetkellä. Jumalan Sanan pohjalle ymmärrettiin lakeja laatia. Nyt niin Raamattu kuin Jeesus-nimikin poljetaan maahan. Eksytään, kun ei tunneta "kirjoituksia eikä Jumalan voimaa". (Mat 22:29). Ja asiat ovat päälaellaan: Hän, jonka syntymä jakaa historian (eKr ja jKr) on nyt EVVK (Ei Vois Vähempää Kiinnostaa). Hän, jonka elämä ja sanoma muutti historian. Hän, joka paransi sairaita, herätti kuolleita, hallitsi luonnonvoimia, kärsi ja kuoli traagisen oikeusmurhan uhrina, mutta nousi kuolleista maailman Vapahtajana. Hän, joka on nyt Jumalan, Kaikkivaltiaan oikealla puolella. Hän, joka tulee sieltä tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. (Niin Ylen kuuntelijoita kuin kolumnistejakin). Hän, johon uskoen juopot ovat raitistuneet, narkomaanit vapautuneet, väkivaltaiset rauhoittuneet, homot eheytyneet ja toivottomat toipuneet. Hän, johon uskoen monet ovat kuolleet marttyyreina. (Ei vain Rooman areenoilla leijonien edessä ammoin, vaan nykyisin esimerkiksi itsemurha-iskuissa, kuten 22.9.2103 Pakistanin Peshawarissa 139 kirkossakävijää, mutta sekin oli medialle EVVK). Kyllä kannattaisi kiinnostua Jeesuksesta, jonka kautta Jumalan anteeksiantava armo, rakkaus, viisaus ja voima virtaa jokaisen elämään, joka Hänet kohtaa. Hänen avullaan ja arvoillaan, eikä markkinatalouden kovilla opeilla, sitäpaitsi niin vanhukset kuin vanhuuskin hoituu paremmin, olen ympärilläni havainnut.